torstai 8. joulukuuta 2011

Maailma mullistuu, niin minäkin! ;)

KYLLÄH! Remontti valmistuu ja kuvia tulee hieman myöhemmin mutta PIKKUJOULUJA EI ESTÄ ENÄÄ MIKÄÄN! Ehkei kaikki mennyt aivan niinkuin suunnittelin mutta eipä se koskaan mene ja paras oppi onkin osata elää tilanteen mukaan OMAA elämää! ;) Thats why are we living!

keskiviikko 7. joulukuuta 2011

8.10 ja odotan että pääsen siivoamaan...

Sirkkeli on sisällä edelleen ja odotan että pääsen siivoamaan. Yritin ehdottaa toisenlaista työjärjestystä että olisin päässyt siivoamaan jo tänään, mutta se ei käynyt päinsä. Arvaan että minulle tulee mielenkiintoinen ensi yö. Moppi heiluu..

maanantai 5. joulukuuta 2011

Kuinka paljon kannattaa katsoa läpisormien ...

..kun juttu ei ole ihan yksinkertainen. Valmistuminen venyi siis jälleen viikolla. 10.12 lauantaina on minulle itselleni tärkeä päivä, jolloin remontin on oltava valmiina. Hyvällä organisoinnilla ja remonttimiehien tavoitehakuisuudella se onnistuisikin mutta mutta... Minua hieman pelottaa koska asenteet eivät vastaa näihin tavoitteisiin. 

Hermoni ovat kestäneet ja olen hillinnyt niitä ja pinnani on venynyt uskomattoman paljon. Enemmän kuin itse osasin odottaa, mutta nyt minusta vahvasti tuntuu siltä että mikäli tuon 10.12 lauantai-aamun koittaessa jotain olennaista on vielä tekemättä,  ratkaisen asian parhaaksi katsomallani tavalla joka ei tule miellyttämään kaikkia. Vaikka mikäpä nyt kaikkia miellyttäisikään.

perjantai 2. joulukuuta 2011

Sumun keskellä välähdyksiä

Nousin sängystä 06.00 ja tulin sänkyyn takaisin 21.00. Sillä välillä olen maalannut, kantanut kiuaskiviä, juossut asioilla parituntia, suunnitellut, hionut, öljynnyt lauteita, venyttänyt pinnaani, pidätellyt raivaria, ollut iloinen valmistuneita asioista kuten alakerran wc:stä ja paljun saattamisesta kylpykuntoon..

Päivän aikana mielessä välähtelee muistot menneistä. Siitä kuinka kaikki alkoi, kun tein päätöksen ja ryhdyin uurastamaan tavoitteeni eteen. Siivota tilukset viimeisien neljän sukupolven romuista ja saattaa pihat ja talo siihen kuntoon että se on taas hyvässä kunnossa ja minun näköinen. Sieltä on pyyhitty pois menneet ja raskaat ajat. Kultaiset muistot säilyvät mielessä mutta synkät muitsot haituvat uusien tuulien myötä...

Ynnäilin aikaa ja tekemättömiä hommia. Minulle VIIMEINEN dedlaini on ensi lauantai. Laskeskelin ja mietiskelin ja puna nousi kasvoille.. Ehditäänkö tämä saada valmiiksi siihenkään... Raivostus, turhautuminen ja epätoivo. En silti aio luopua toivosta. Olen odottanut tuota lauantaita liian kauan.

torstai 1. joulukuuta 2011

Kumma tunne.. Nouseeko aurinko sittenkin taloni ylle?

Olen siivoillut pihoja ja järjestellyt tavaroita ja kerännyt roskia roskiin jokapaikasta. Kaikki jotenkin selkiytyi. Kävin läpi jokaisen huoneen ja pihat.. Kävelin rauhassa ympäriinsä ja katselin. Muistot juoksivat filminauhanlailla mielessä.. Tulee itku, haikeus ja helpotus.

Olen saanut aikaan PALJON viimeisien vuosien aikana ja varsinkin viimeisen 8 kk aikana. Ja ilman ihania ystävieäni ja tuttaviani jotka ovat olleet auttamassa, en tästä olisi todellakaan näin selviytynyt.

Parasta aikaa valmistuu lauteet ja takkahuoneen katto. Huomenna kenties takkahuoneen lattia....

Jännä nähdä mikä onkaan lopullinen valmistumispäivä. Oma veikkaus on ensi viikon torstai 8.12. Silloin on kulunut muutamaa päivää vaille 8 kuukautta remontin aloituksesta. Huhhuh..

keskiviikko 30. marraskuuta 2011

Tilanne elää...

Eilen aamulla vielä uskoin että kyllä tästä valmista tulee lauantaille mutta toisin käy...Eipä valmistu talo lauantaille ei.. Noh sitähän sitten vaan sopeudutaan muuttuvaan tilanteeseen ja puurretaan entistä ahkerammin että saadaan valmiiksi toivottavasti ensiviikon aikana. Vielä puuttuu takkahuoneen lattialaatoitus, rappujen laatoitus, kylpyammeen muuraus ja puolet lauteista. Siinä suurimmat ja tietenkin vielä on paljon pikkunäpertelyä ja viimeistelyä.. MUTTA PERIKSI EI ANNETA!

maanantai 28. marraskuuta 2011

Minne usko ja into katosivat?

Olen väsynyt, todella väsynyt. Remontti alkaa olla loppusuoralla juu, mutta viimeiset viisi kilometriä tuntuu todellakin loputtomalta. Ja muutamasta muusta syystä olen kadottanut innostuksen ja haluni saattaa tämän projektin loppuun.. Tunnelin päässä ollut valo meni ohi... En uskalla uskoa että tämä "projekti" koskaan päättyy...

Aikaa on enää neljä päivää... Ei hyvältä näytä.

Kyllä se vaan on niin että pessimisti ei pety eikä haaveile liikoja. Taidan vaihtaa "puoluetta".

keskiviikko 23. marraskuuta 2011

Todella jännäksi menee...

Olen ollut täällä työmaalla maanataista asti ja tehnyt  nyt kolme 14 tuntista työpäivää. Maalannut, saumannut, tehnyt toimistohommia, siivonnut pihaa, siivonnut taloa, hankkinut tavaroita ja tarvikkeita mitä vielä uupuu ym ym.... Huh. Olen aika puhki. Mutta paljon olen saanut aikaiseksikin. Iso kiitos kuuluu äitiliinille joka on ollut ahkerasti apuna kahtena päivänä. Huomenna aamusta toisaalle viikonlopuksi huilaamaan.. Huilia tarvitaankin sillä ensiviikko se tiukka viikko vasta tuleekin olemaan mutta se työ palkitaan. :D Tässä taas vähän tunnelmia kuvien muodossa:



LAUDETARPEITA ;)

Kohtahan sitä pääsee suihkuun :)

lauantai 19. marraskuuta 2011

Jotain on asennettu...


Uskomatonta mutta totta! Se on siinä! PALJU on paikoillaan! Sanomattoman suuri kiitos kuuluu tekijöille! Apunnen on arvaamattoman arvokasta!

tiistai 15. marraskuuta 2011

Palju tuli taloon ;)

Kyllä! Luit aivan oikein! Palju saapui tänään pihaan ja monta muutakin asiaa on taas edistynyt. Kodinhoitohuoneessa on jo osittain kalusteet paikallaan ja jos uskalla oikein toivoa niin ensiviikon alussa ollaan otettu ISO askel eteenpäin.... ;)

Alakerran on oltava siivouskunnossa tasan kahden viikonpäästä... Miten meidän käy...

maanantai 14. marraskuuta 2011

Piha näyttää pihalta. :)

Oli taas hetkellinen voittajafiilis tänään kun tehtiin etupihalle nurmikkoa. On tämä melkoista tunneaallokkoa. S kai se on se elämän suola ja sokeri. :)


perjantai 11. marraskuuta 2011

Remontti =kevytkestovitutus

Siinä on iso ero kun kuulee puhelimessa että asiat työmaalla ovat edenneet ja kun tulee työmaalle ja näkee. Asiat ovat kyllä edenneet ja hienoahan se on. Mutta minne kolkkaan se vitutus on mennyt asumaan ja aina se hyökkää jostain nurkan takaa kun tulen työmaalle tai vain lähestyn sitä.

Tällä on kaaos, hallitsematon kaaos joka on jatkunut 8 kk. Eikö tämä lopu koskaa. Pahinta tässä on se että minusta tuntuu että en voi edistää tätä työmaata mitenkään. Kaikki on kesken. Mikään ei ole valmista enkä voi tehdä mitään. On hullua ryhtyä tällaiseen. Toivon todella että tämä äärimmäisyyksiin viety kärsivälllisyys vielä palkitaan ja että en kuole aivoverenvuotoon ennen sitä...

Tällaisia terveisiä työmaalta tänään..


tiistai 8. marraskuuta 2011

Joulutonttu vuoistoradassa

Huhhuh... Melkoista tunnemylläkkää on päässä kun ajattelen kotipaikkaani. Kotia jossa on tapahtunut suuria mullistuksia verraten lyhyessä ajassa. Tänään tuli pieni takapakki... ukot karkailee työmaalta.. Joku ihmeellinen ilmiö on nykyään tuo työmiesten katoilu. Mutta yksi mies siellä on ja pysyy, kantaa vastuun urakastaan. Arvostettava työläinen on kyllä. Ei voi kun hattua nostaa. Tällä menolla tässä saattaa vielä käydä niin että jännitys ehtii käydä sietämättömäksi: ehditäänkö kaikki saada kuntoon juhliin mennessä... Minä palaan työmaalle loppuviikosta ja tartun toimeen tehovaihteella. Tässä on jo hyvin levättykin.  Seuraavassa taas uutta pintaa ;)
Kylpyhuoneen lattia, vasemmalla sauna


Saunanlattiaa ja kiukaan paikka



tiistai 1. marraskuuta 2011

Helmiä sioille ja marmoria apinoille

Saanko esitellä: kypyhuoneen seinää
Eikä siinä vielä kaikki: maalämpö elää ja voi hyvin ja talo lämpiää!!

Päätöksiä, päätöksiä, päätöksiä..

Tämän projektin aikana olen tehnyt varmaan enemmän päätöksiä kuin elämässäni tähän mennessä yhteensä. Päätöset ovat olleet kaikkea pienen, vain sitä tai seuravaa päivää koskevia, ja suurien, loppuelämää koskettavien, väliltä. Suuria on ollut paljon, mutta pieniä ja siltä ja väliltä on ollut vielä enemmän. Niinhän sitä sanotaan, että päätökset vievät eteen päin elämässä ja niin ne todella tekevät. Toisaalta taas päätöksen tekeminen ja niistä vastuun kantaminen ovat haastavimpia asioita elämässä. 

Kävin eilen päiväseltään työmaalla tekemässä päätöksi. Tällä kertaa päätökset koskivat seinien pintojen materiaaleja, muutamia rakennusteknisiä asioita ja valaistusta. Kuitenkin aina kun työmaalle menee, haastavinta on hillitä hermonsa ja olla puuttumatta vielä sellaisiin seikkoihin joihin puutuminen ei vielä tässä vaiheessa kannata. Se olisi turhaa energian tuhlausta. Hillitsin hermoni ja intoni hienosti ja selviydyin illaksi takaisin kotiin.

Yleistä menoa vaivaa vain tällainen tuskainen flunssa, joka ilmeisesti riivaa vähän kaikkia. Olipa mikä oli, minä en tästä pitkään aio kärsiä, hellin elimistöä ja lepään, niin kroppa saa hoitaa hommansa ja nujertaa epätoivotut möröt kehostani.

perjantai 28. lokakuuta 2011

Lisää lopullisia pintoja

tuntuu uskomattomalta. Kun ajattelen että tuo kaikki todellakin alkaa OIKEASTI valmistumaan ja että ehkä jo kuukauden päästä se on nelko valmis. Sellainen uskomaton tunne käy rinnassani välillä kun ajattelen asiaa. Se tunne on sanoin kuvailematon. En uskalla antaa sille vielä valtaa...

Tähän tulee kiuas ja oikealle puolelle lauteet

Kylpyhuoneen vesieriste

Yläkerran vessan lattia

Yläkerran toisen makkarin lattia


keskiviikko 26. lokakuuta 2011

En uskalla kohta hengittää ja sitten kun uskallan saatan kiljahtaa.... ilosta..

Ottakaapas siitä mallia ;)

Kodinhoitohuone.. Wau
Kodinhoitohuone toiseen suuntaan ja ulko-ovi

Alakerran ovi

Tuohon tulee takka

Yläkerran vessa... hmm..


maanantai 17. lokakuuta 2011

Lopullista pintaa on tullut esiin

Urakoitsijani laittoi tänään minulle viestin, jossa oli mukana kuva kodinhoitohuoneeseen ilmestyneestä lattialaatoituksesta. Meinasin rueta itkemään. Se on mahtava asia. Sitä on odotettu yli puoli vuotta ja nyt se alkaa toteutu, pinnat alkavat "tulla esiin". Silti kaikkien vastaan tulleiden muutosten vuoksi en uskalla olla liian iloinen...

Selasin tänään vanhoja valokuvia. Kuvia, joissa oli pieni tyttö. Silloin kaikki oli toisin. Talossa asui maalaistalon perhe. Äiti,isä ja pieni tyttö. Tytöllä oli musta maatiaiskissa, joka söi tilalta kaikki hiiret ja rotat. Isä oli kertonut tytölle, että kissa oli pyydystänyt joskus jäniksenkin. Isä oli maanviljelijä. Hän lypsi lehmät ja teki kaikki maatalon työt. Äiti kävi töissä muualla mutta auttoi isää navetalla. Usein tuvassa tuoksui pulla. Vuodet vierivät ja talon ylle nousi musta pilvi. Ajan saatossa kaikki muuttui. Vanhemmat erosivat, tyttö lähi maailmalle. Kissa kuoli ja mies sairastui. Tilan toiminta oli pakko lopettaa. Mies kuoli ja tyttö palasi tyhjään taloon.

Ja jälleen yhden maatilan historiassa vaihtui uusi luku.

sunnuntai 16. lokakuuta 2011

Mikään ei ole niin varmaa kuin epävarma

Elokuussa selvisi, että vuokralaiset eivät tule 1.10 koska remontti auttamatta venyy. Ja kuten saneerauskohteissa yleensäkin vastaan tuli viimekuukausien aikana kaikenlaista: alakerran osalta piippu piti uusia, yläkerran makkarin lattia meni uusiin erinäisistä syistä ja matkalla tuli vastaan monen monta mutkaa. Myös työmiesten pula iski kesken kaiken. Mutta näistä on kuin onkin selvitty. Toivon, että remontti valmistuu vuodenvaihteeseen mennessä. Muutama viikko sitten tuntui, että tämä on loputon suo johon uppoan väistämättä, mutta nyt tuntuu jo valoisammalta, päivän lyhentymisestä huolimatta.

Kaikesta huolimatta nyt ollaan siinä pisteessä, että maalämpölaitteet asennetaan seuraavalla viikolla ja alakerran laatoitus alkaa ensiviikolla. Sitä niin kutsuttua pikkunäpertelyä riittää vielä, mutta sitä ei onneksi estä lumen ja pakkasen tulo, nyt kun taloon saadan lämmötkin. Toivon niin, että kaikki sujuisi hyvin loppuun...

Alunperin suunnitelmat olivat seuraavat: lämmitysjärjestelmäksi maalämpö, ulkovuoret uusiksi, alkertaan sauna-, pesuhuone- ja kodinhoitohuoneremontti... Suunnitellessani tuota kaikkea en tajunnut enkä tiennyt puoliakaan siitä mitä kaikkea nuo remontit sisältäisivät. No nyt tiedän ja olen itselleni tyypillisesti kahlannut suossa kaulaa, melkein nenää myöten mutta jos ei astu omien mukaviuusalueidensa ulkopuolelle ei voi koskaan kehittyä. Välillä vain on pakko ihmetellä itseään, että miksi se on tehtävä sitä epäterveellisen alueen rajaa hipoen...




Loppusuorallako....?

9. elokuuta 2011

Minne ihmeeseen tämä kesä meni... Tässä ollaan kohta loppusuoralla. Ulkovuoraukset alkaa olla valmiit katto on peltejä vaille ja alakerta tasoitteita ja laattoja vaille.
Paljon on vielä pikkunäpertelyä, mutta minun osalta työt täällä kotipaikalla päättyy 4.9 mennessä eli vajaan kuukauden kuluttua.. Hui...Ja vuokralaiset tulevat taloon toivon mukaan 1.10. Ensi jouluna ei ollakkaan kotona,  kotona missä on oltu viimeiset 24 vuotta.

Tyhjensin äsken yläkerran vessan ja makuuhuoneen. Tuli haikea olo.. Yläkerrassa kaikuu.. Yksi luku elämässä alkaa olla päätöksessä. Luku joka on kestänyt pari vuotta, luku jonka aikana olen kasvanut valtavasti (en kylläkään leveyttä). Luku joka on ollut raskain, mutta myös yksi antoisimmista.. Kaikesta huolimatta olen kaikesta kiitollinen, koska ilman kaikkea tapahtunutta minä en olisi se minä joka olen nyt.

pinnassa uutta lautaa ja peltiä

Maalia pintaan

7. heinäkuuta 2011

...Ja tällainen siitä tuli! Oli kyllä taas niin inspiraation pohjalta että. :D Noh mutta sehän on merkki siitä että Eija elää ja voi hyvin. ;) Olkoon tuo pation teko nyt se pikku lepotauko tähän varsinaiseen uurastukseen.

Patiooni olen tyytyväinen! Huomenna kalustus ja suunnittelin tuossa että taidan hankkia tuonne jääkaapin. ;)

Alapihan patio on valmis (vain maali puuttuu)

5. heinäkuuta 2011

7 tuntia meni ja tässä on tulos. Eihän se ammattilaisen tekemä ole mutta vaan ompa jumankekka patio mulla eikä tarvii BadenBadenia ees taas enää roudata. Jippii :) Huomenna maalia pintaan ja kalusteet...

Kymmenen pisteen kysymys: millä koulutuksella? a) liikunnanohjaaja opinnoilla b) erä- ja luonto-opas aikuiskoulutuksella vai  c) pukuompelijan perustutkinnolla  Hmm... Onko tässä nyt jotain menny pieleen... :D


Alapihan avajaiset lähestyy

4. heinäkuuta 2011

Olin tänään ahkera ja nyt on alapihan työstäminen hyvällä mallilla. Puuttuu enää  patio ja nurmikko. Pation aloitan huomenna.. :)

Tämänp päivän saldo siis halkoja, alapihan siivousta, pyykkiä, sekajätteen siirtoa, palavan jätteen siirtoa ja puiden kaatoa..

Fiilis hyvä vaikkakin olis kytö tuonne vesille..... ;)

Halkoja ja hellettä

30. kesäkuuta 2011

Hommat vaan etenee edelleen hyvää kyytiä. Ulkoseinät on työn alla ja uusi uuni jökättää jo paikallaan ja alkerran valu kuivuu. On mulla vaan loisto työmiehet. :) Tänään lähti rautaromukuorma. Tulihan tuota 4,5 tonnia.

Kädet tärisee, tein nimittäin 6 tuntia halkoja, en kirveellä vaan moottorisahalla ja traktorilla, ja voin kertoa että silti yhtä raskasta, kun ei niitä traktorilla oikein voi pinota. Tosin jos olis kuormaaja niin joku varmaan vois, mutta multa saattais tulla aika kierot pinot..:D

Halkojen teon motiivi: alapihan avajaiskekkerit.... ;) Nimim. kyllästynyt raahaamaan baden Badenia milloin minnekkin kun haluaa rentoutua ja naukkailla punkkua.. :)

siellä se valu kuivuu

jopa mökki lämpiää, ei tarvii variksia enää lämmitellä

Taivas itkee

22. kesäkuuta 2011

Hommat etenee hyvää tahtia. Tuvan uuni on purettu ja uutta nousee parasta aikaa tilalle, alakerta odottaa valua ja ulkoseinien purku on aloitettu. Hommia hidastaa vain vähän väliä itkevä taivas. Sää vaihtelee yhtä vilkkaasti kuin minun mielialat.. Pihasta on kivet kaiveltu. Sisällä talossa on kaaosa.. Kaikki siis ihan mallillaan vain organisaattorilta alkaa loppua voimat.. Olen uurastanut täällä nyt 2 kuukautta. Vielä 2 on edessä.. Olen väsynyt ja epätoivo meinaa vallata..

No mutta Vielä 2 päivää ja sitten juhannuksen viettoon.. :)

ennen

jälkeen

näin purkautuu ulkovuoret

Epätoivo


14. kesäkuuta 2011

Ulkona on reilu 10 astetta lämmintä ja sataa vettä, pihamaa on yhtä saviliejua nilkkoja myöten ja moottorisaha on sanonut sopimuksensa lopullisesti irti.. "Tästä ei ikinä tule valmista.. Olen kusessa..."  On ajatus parsi joka on taas liidellyt satakertaa korvien välin läpi... Epätoivo kuvastaa tilaani juuri nyt. Alakerran kaivuu on käynnissä edelleen.. Jos se ei kohta ala riittää, aikataulut alkaa kusta ja minulla alkaa varpaat kastumaan.. Johan olen itselleni sopan keittänyt.. Pelkää että kohta koko talo romahtaa...

Onneksi ystäväni on auttamassa minua. Hän toi tähän päivään valonpilkahduksen. Ilman häntä tuskin olisin saanut mitään aikaiseksi. Tämän päivän saldo, kiitos ystäväni,  oli ongelmjätteiden kuskaus jätekeskukseen..

No, joka tapauksessa salaojat on valmiit, alakerran sisäänkäynti on valettu ja minulla on hieno, osittain valmis kuisti.

"Elämäntilannettaan ei voi räätälöidä sopivaksi, mutta tuohon tilanteeseen sopivan asenteensa voi. Aina. Jos vain haluaa."
-Juhani Töyri

Niimpä.



Mä naulaan ja naputan...

30. toukokuuta 2011

Remonttia tehty nyt suunnilleen 2 viikkoa ja paljon on edistytty. :) Talon aluset on kaiveltu ja saunan vanhat lattiat ja sen alla olevaa maata kannettu ulos tonnitolkulla.  Piha näyttää siltä kuin olis pommi räjähtäny. Vaan on jo jotain uuttakin: paskahuussi on ilmestynyt pihan laitaan. Oli uskomattoman tuskainen huussipystytys, siihen tuhrautui useampia tunteja. Sopii toivoa ettei enteile käyttäjilleen yhtä tuskallisia hetkiä. Toki alku aina hankalaa, niinhän se on ja kyllähän sitä lopulta juhlittiin paskahuussin harjakaisia!

Maisema on muuttunut positiiviseen suuntaan siinäkin mielessä että halkoja hävinnyt näkyvistä niille varattuun" uuteen" liiteriin eli navettaan. Yksi päivä sitä pestiin painepesurilla ennen kuin arvon polttopuita alettiin sinne siirtää. Ja siirtämistä riittää, laskin että polttopuiksi tulevia pöllejä ja halkoja on viidessä eri paikassa pitkin pihamaita.

Tällä viikolla Jäte-Eki pääsee tositoimiin kun Ekokemiltä tullaan hakemaan jäteöljyt ja ne pitäisi siirtää hakemista varten yhteen paikkaan.. Huh... Toivottavasti en kaatele niitä pitkin pihamaita...

Ja kiitos vielä kaikille viime lauantain talkoisiin osallistuneille!
Huussin katto, ammattitaidolla asennettu 8)

No onko se nyt vinossa!? Kuvaaja on vinossa!