torstai 8. joulukuuta 2011

Maailma mullistuu, niin minäkin! ;)

KYLLÄH! Remontti valmistuu ja kuvia tulee hieman myöhemmin mutta PIKKUJOULUJA EI ESTÄ ENÄÄ MIKÄÄN! Ehkei kaikki mennyt aivan niinkuin suunnittelin mutta eipä se koskaan mene ja paras oppi onkin osata elää tilanteen mukaan OMAA elämää! ;) Thats why are we living!

keskiviikko 7. joulukuuta 2011

8.10 ja odotan että pääsen siivoamaan...

Sirkkeli on sisällä edelleen ja odotan että pääsen siivoamaan. Yritin ehdottaa toisenlaista työjärjestystä että olisin päässyt siivoamaan jo tänään, mutta se ei käynyt päinsä. Arvaan että minulle tulee mielenkiintoinen ensi yö. Moppi heiluu..

maanantai 5. joulukuuta 2011

Kuinka paljon kannattaa katsoa läpisormien ...

..kun juttu ei ole ihan yksinkertainen. Valmistuminen venyi siis jälleen viikolla. 10.12 lauantaina on minulle itselleni tärkeä päivä, jolloin remontin on oltava valmiina. Hyvällä organisoinnilla ja remonttimiehien tavoitehakuisuudella se onnistuisikin mutta mutta... Minua hieman pelottaa koska asenteet eivät vastaa näihin tavoitteisiin. 

Hermoni ovat kestäneet ja olen hillinnyt niitä ja pinnani on venynyt uskomattoman paljon. Enemmän kuin itse osasin odottaa, mutta nyt minusta vahvasti tuntuu siltä että mikäli tuon 10.12 lauantai-aamun koittaessa jotain olennaista on vielä tekemättä,  ratkaisen asian parhaaksi katsomallani tavalla joka ei tule miellyttämään kaikkia. Vaikka mikäpä nyt kaikkia miellyttäisikään.

perjantai 2. joulukuuta 2011

Sumun keskellä välähdyksiä

Nousin sängystä 06.00 ja tulin sänkyyn takaisin 21.00. Sillä välillä olen maalannut, kantanut kiuaskiviä, juossut asioilla parituntia, suunnitellut, hionut, öljynnyt lauteita, venyttänyt pinnaani, pidätellyt raivaria, ollut iloinen valmistuneita asioista kuten alakerran wc:stä ja paljun saattamisesta kylpykuntoon..

Päivän aikana mielessä välähtelee muistot menneistä. Siitä kuinka kaikki alkoi, kun tein päätöksen ja ryhdyin uurastamaan tavoitteeni eteen. Siivota tilukset viimeisien neljän sukupolven romuista ja saattaa pihat ja talo siihen kuntoon että se on taas hyvässä kunnossa ja minun näköinen. Sieltä on pyyhitty pois menneet ja raskaat ajat. Kultaiset muistot säilyvät mielessä mutta synkät muitsot haituvat uusien tuulien myötä...

Ynnäilin aikaa ja tekemättömiä hommia. Minulle VIIMEINEN dedlaini on ensi lauantai. Laskeskelin ja mietiskelin ja puna nousi kasvoille.. Ehditäänkö tämä saada valmiiksi siihenkään... Raivostus, turhautuminen ja epätoivo. En silti aio luopua toivosta. Olen odottanut tuota lauantaita liian kauan.

torstai 1. joulukuuta 2011

Kumma tunne.. Nouseeko aurinko sittenkin taloni ylle?

Olen siivoillut pihoja ja järjestellyt tavaroita ja kerännyt roskia roskiin jokapaikasta. Kaikki jotenkin selkiytyi. Kävin läpi jokaisen huoneen ja pihat.. Kävelin rauhassa ympäriinsä ja katselin. Muistot juoksivat filminauhanlailla mielessä.. Tulee itku, haikeus ja helpotus.

Olen saanut aikaan PALJON viimeisien vuosien aikana ja varsinkin viimeisen 8 kk aikana. Ja ilman ihania ystävieäni ja tuttaviani jotka ovat olleet auttamassa, en tästä olisi todellakaan näin selviytynyt.

Parasta aikaa valmistuu lauteet ja takkahuoneen katto. Huomenna kenties takkahuoneen lattia....

Jännä nähdä mikä onkaan lopullinen valmistumispäivä. Oma veikkaus on ensi viikon torstai 8.12. Silloin on kulunut muutamaa päivää vaille 8 kuukautta remontin aloituksesta. Huhhuh..